No niin! Kokeillaan, josko nyt vihdoin ja viimein saisin taas kuvat lisättyä blogiin. Ensin katkeaa illaksi netti ja sitten taas Bloggerin tallennus ei meinaa toimia...
Tässä kuitenkin ovat meidän hurmaavat lapsoset!
 |
| 1. Diva, isabella naaras (varattu) |
 |
| 1. Diva, isabella naaras (varattu) |
 |
| 1. Diva, isabella naaras (varattu) |
 |
| 2. Duchess, madagaskar naaras (varattu) |
 |
| 2. Duchess, madagaskar naaras (varattu) |
 |
| 2. Duchess, madagaskar naaras (varattu) |
 |
| 3. Daiquiri, isabella uros (varattu) |
 |
| 3. Daiquiri, isabella uros (varattu) |
 |
| 3. Daiquiri, isabella uros (varattu) |
 |
| 4. Dooley's, madagaskar uros (varattu) |
 |
| 4. Dooley's, madagaskar uros (varattu) |
 |
| 4. Dooley's, madagaskar uros (varattu) |
 |
| 5. Dumbo, isabella uros (jää kotiin) |
 |
| 5. Dumbo, isabella uros (jää kotiin) |
 |
| 5. Dumbo, isabella uros (jää kotiin) |
 |
| 6. Downsift, madagaskar uros |
 |
| 6. Downsift, madagaskar uros |
 |
| 6. Downsift, madagaskar uros |
Osa poikasista ei kyllä näytä enää ollenkaan tältä! :D
Kuten veikkasinkin, niin joidenkin turkit oli mennyt oikein nätisti takkuun meidän lomailun aikana. Sain joten kuten selviteltyä karvat kuvausta varten. Poikasten turkit ovat vain nyt siinä haastavimmassa vaiheessa, kun vauvakarva lähtee ja alta puskee uutta karvaa. Siksi päätinkin nypiä nuo jatkuvasti takkuuntuvat karvat pois uuden turkin tieltä, jotta se voi kasvaa vahvempana.
Vasta kolmen lapsen turkit on nypittynä. Täytyykin siis ottaa noista "leijonalupista" uudet kuvat jossain vaiheessa ;)
Eilen saimme laitettua poikasille tunnistetatuoinnit! Kävin Seinäjoelta ostamassa
(toivottavasti) hieman parempaa mustetta ja pihdit sain postitse kaverilta lainaan. Ihana Sanna tuli avustamaan poikasten kiinni pitämisessä. Kiitos vielä avusta! En kyllä olisi yksin varmaan saanut niitä tatuoitua etenkään, kun tatuoin nyt ensimmäistä kertaa ihan itse.
Laitetaan nyt vielä kuvat lapsosten uudesta asumisjärjestelystä
(kyllä Aliisakin asuu vielä heidän kanssaan). Valitettavasti itse en päässyt todistamaan yläkertaan tutustumisen ihmeellisyyttä. Alkuun pupuilla oli kuulemma hieman vaikeuksia ymmärtää miten tuo homma toimii. Ensin eivät tajunneet, että ylöskin pääsee ja sitten eivät ihan tajunneet, että sieltä pääsee myös alas.
Nyt nuo vetävät kuitenkin jo ihan tottuneesti rallia kahdessa kerroksessa. Ruokinta tapahtuu yhä alakerrassa, mutta juomapullot löytyy kummastakin kerroksesta. Jos alakerran pullolla on ruuhkaa niin fiksuimmat loikkii ylös juomaan! :)
Valitettavasti tuo kerroksien yhdistäminen vaati taas häkin sisustuksen muuttamista ja kuten epäilinkin, niin pikkuiset tekevät yhä asiansa samaan nurkkaan - vaikka vessalaatikko vaihtoikin jo paikkaa! Yritetään nyt vielä josko ahkera siivoaminen auttaisi asiaan...
P.S. Martan juoksut alkoivat viime torstaina! Vihdoin ja viimein! Tämä tarkoittaa siis sitä, että me lähdemme Juhannuksen jälkeen Vaasaan sulhasen luo.
Voi kun on suloisia pikkupörhiköitä. :3 Ensimmäistä kertaa onnistuin törmäämään tähän rotuun blogisi ansiosta, ovat kyllä valloittavan näköisiä täytyy sanoa! :D Onko turkki kuinka työläs hoitaa, riittääkö täysikasvuisen turkin hoitoon esim. harjaus kerran viikkoon? Kauhean niukasti löytyy tietoa tästä rodusta, ainakin suomeksi kun yritin etsiä.
VastaaPoistaItsellä tosiaan kokemusta vain hermeliinistä, joka piti omaan kämppään muuttaessa saada mukaan. Nyt voi kuitenkin käydä niin että sisko haluaa pitää hermeliinipoitsun itsellään (herrasta on ikääntyessä tullut sellainen hurmuri että siskokin joka ei alunperin pupusta välittänyt saattaa nyt kuitenkin haluta pitää sen itsellään..), ja kovasti oma pupu haluttaisi nyt kun on tiedossa että pääsemme kämppään jossa lemmikin pito on sallittua. Ranskanluppiin ihastuin, kun ainakin vähän hermeliiniä isompi kani olisi toiveissa ja luonne kuullostaa niin sympaattiselta. Nyt kuitenkin nämä kasmirlupatkin herättivät kiinnostuksen. Osaatko yhtään kuvailla noin suurpiirteisesti minkäluontoisia nämä ovat?
Hmm, pitää nyt ehkä ensin katsoa mitä tuon hermeliinin kanssa käy ennenkuin alkaa vakavammin haaveilemaan... :D
Juu, näitä ei tosiaan Suomessa vielä kovin paljon ole, eli ei ole ihmekään, jos et ole kasmirluppiin aiemmin törmännyt :D Suomeksi kasmirlupista ei pahemmin tietoa löydy, mutta jos englanti sujuu, niin National Cashmere Lop Clubin sivuilta löytyy tietoa: http://cashmerelop.webs.com/ (täytyykin lisätä tuo linkkilistaan). Tuo on Iso-Britannialainen sivusto ja brittien standardissa on kaksi eri "kasmirluppa kokoa": Cashmere Lop ja Mini Cashmere Lop. Pohjoismaiset kasmirlupat ovat kooltaan lähempänä Cashmere Lop:ia :)
PoistaKyllähän näiden turkin hoito on hieman vaativampaa kuin "normaaliturkkisen" kanin hoito. Riippuu kuitenkin täysin kaniyksilön turkin laadusta, paljonko sitä täytyy hoitaa. Vauvaturkin hoitaminen on haasteellisinta ja karvanlähdön aikaan täytyy myös hoitaa turkkia normaalia enemmän. Aika hyvin nuo hoitaa oman turkkinsa itse ja eniten takkuja syntyykin niihin paikkoihin, mihin kani ei itse yletä nuolemaan. Näiden ihanneturkki on sen verran karkea, että se ei mene yhtä helposti takkuun kuin pehmeämpi turkki :)
Luonteeltaan kasmirlupat ovat leppoisia luppia! Toki kaikki ovat omia yksilöitään, joten poikkeuksiakin aina löytyy ja murrosiässä ne voi olla rasittavia, mutta murkkuikä tulee kaikille kaneille rodusta riippumatta ;)
Esimerkiksi näiden poikasten isä (Jätkä) on voittanut PET-näyttelyistä useamman kerran kunniamaininnan käsiteltävyydestä ja se on ollut monta kertaa mukana messuilla ja pari kertaa eläinkaupoissa paijailtavana - ja nauttii paijauksista täysin rinnoin :D
Ja meidän aiemman poikueen uusilta omistajilta olen saanut kehuja kanien luonteesta <3
Uskoisin, että tuo "pakollinen" säännöllinen käsittely turkinhoidon merkeissä vaikuttaa positiivisesti näiden luonteeseen :)