 |
| 1. Enigma, ruskeasiamsoopeli naaras |
 |
| 1. Enigma, ruskeasiamsoopeli naaras |
 |
| 1. Enigma, ruskeasiamsoopeli naaras |
 |
| 2. Elysée, isabella naaras |
 |
| 2. Elysée, isabella naaras |
 |
| 2. Elysée, isabella naaras |
 |
| 3. Emerald, sinisiamsoopeli naaras |
 |
| 3. Emerald, sinisiamsoopeli naaras |
 |
| 3. Emerald, sinisiamsoopeli naaras |
 |
| 4. El Chupacabra, isabella uros (myyty) |
 |
| 4. El Chupacabra, isabella uros (myyty) |
 |
| 4. El Chupacabra, isabella uros (myyty) |
 |
| 5. El Tiempo, ruskeasiamsoopeli uros |
 |
| 5. El Tiempo, ruskeasiamsoopeli uros |
 |
| 5. El Tiempo, ruskeasiamsoopeli uros |
Onneksi ehdin ottamaan valokuvat pikkuisista ennen kuin ensimmäinen poikanen lähti uuteen kotiinsa! Ja juuri sopivasti viikonlopun myrsky oli tiputtanut vaahterista kauniin kirjavia lehtiä kuvausrekvisiitaksi!
Chupa lähti siis sunnuntaina Itä-Suomeen kääpiöluppa neidin kaveriksi. Muut pikkuiset saavat vielä hetken aikaa kasvaa täällä kasvattajan luona. Josko muillakin alkaisi nyt paino nousemaan paremmin, kun suurin poikanen ei ole enää syömässä samasta kupista :D Esimerkiksi Chupan ja Tiempon painoero oli sunnuntaina noin 250g, joka on siis aika paljon alle kilon painoisilla poikasilla. Tyttöjen painot sijoittuvat Chupan ja Tiempon välille aika tasaisesti, mutta kyllä poikueen suurin ja pienin erottuivat hyvin porukasta.
Poikaset ovat kyllä niin mahdottoman meneväisiä ja uteliaita tapauksia! Emeraldia selvästi kiehtoo kaikki kivat piilopaikat. Neiti on pariin kertaan änkenyt kenkäkaappiin ja myös oven ja seinän välissä oleva rako on kiva paikka. Tiempo taas on käynyt tekemässä hieman liian läheistä tuttavuutta Aliisa-mummin kanssa, josta muistona on pieni rupi nenän alla.
Onkohan poikasia lahjottu hieman liikaa kuivatuilla omenan viipaleilla, kun ne pyörivät jaloissa niin, että niihin meinaa kompastua? ;) No ehkä se on parempi noin päin kuin että juoksisivat karkuun!
Nyt alkaakin se kasmirlupan turkin kannalta haasteellisin vaihe nimittäin ensimmäinen karvanvaihto! Elyséellä kasvaa jo uutta karvaa vauvaturkin alta, mutta muilla sitä ei ole vielä havaittavissa. Kaikilla on kuitenkin karvanlaatu pehmentynyt siinä määrin, että se menee helposti takkuun etenkin niistä paikoista, mihin kanit eivät itse yllä turkkiaan nuolemaan. Lisäksi turkkiin tarttuu kaikkea, kuten kauraa, lehden/oksan palasia...
Onneksi tuo höttövaihe on vaihe on ohimenevää ja siksi nykyään pyrin pitämään poikaset meillä siihen asti, että olen saanut höttökarvat nypittyä pois uuden turkin tilalta. Tällä siis yritän säästää tulevien omistajien hermoja ;)
C-poikueen turkkeja en nyppinyt luovutusiässä ja vertailun vuoksi nypin D-poikueen turkit. C-poikasilla, joiden kanssa kävimme huhtikuussa (n.6kk iässä) näyttelyissä, turkki oli enemmän tai vähemmän höttöistä vielä siinä vaiheessa. D-poikasista olen nähnyt nyt sekä Dumbon että Hilden (Duchess) turkit livenä ja niiden turkit ovat olleet huomattavasti parempi laatuisia, vaikka ovatkin vielä nuorempia kuin "verrokkiryhmänsä".
Poikasten vanhempien/isovanhempien (ja perimän) perusteella olisi voinut kuvitella, että poikueiden turkin laadut menisivät juuri päinvastoin. Sen vuoksi voisin kuvitella, että tuon ensimmäisen karvanvaihdon hoitaminen vaikuttaa melko paljon asiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti