Koiran virikkeellistäminen

En varmaankaan ole koskaan blogissa kirjoittanut, miten Martta meillä syö. Monesti olen siitä kyllä muiden koiran omistajien kanssa keskustellut. Martta syö siis aina ruokansa Kongista. Ei niistä perinteisen mallisista Kongeista, koska niistähän nappulat valahtaa alas liiankin helposti (sitäkin on tullut kokeiltua ennen kuin hankin nuo nykyiset). Tuossa "pylväässä" on siis kaksi Kong Genius Leoa, kokoa Small ja yksi Kong Genius Mike, myöskin kokoa Small. Minun mielestäni ne on oikein näppärä keksintö. Lagotoilla kun on tuota energiaa vaikka muille jakaa, niin Martta saa päivittäin purkaa sitä energiaansa aivotyöskentelyyn, kun se nakkelee tuota ympäriinsä saadakseen nappulat ulos - kummitätini mielestä se on kidutuslaite ;)

Jos Martta on joskus saanut jotain ruokaa ruokakupista, niin se on hotkinut ne siihen tahtiin, että sen jälkeen on pitänyt yskiä, kakoa ja parhaimmillaan oksentaa ruuat ulos, joten siksikin tuo hidas syöntityyli on parempi meidän ahmatille. Martan syöntityyli on, että se ottaa alimmasta pullosta (="Leo") kiinni, nostaa tornin ylösalaisin ja antaa sen kaatua maahan.

Tuohon täytyy vain olla oikean kokoiset nappulat. Martta syö Royal Caninin Medium Junior nappuloita. Mielummin liian pienet kuin liian suuret nappulat etenkin jos osat ovat yhdistetty kuten meillä. Ja osiahan voi käyttää erikseenkin. Itse en vain enää uskalla, nimittäin heti ensimmäisen vuorokauden aikana sen jälkeen, kun ensimmäinen Leo ja Mike meille tuli, Martta onnistui järsimään palan Leosta! Tosin Martalla ei ollut vielä siinä vaiheessa hampaat vaihtuneet, joten sillä oli vielä järsimisvaihe päällä. Näitä aiemmin meillä oli siis käytössä Kong Extreme, joka helposti pikku järsimisestä mene rikki!

Itse Kongin täyttökään ei ole niin hankalaa kuin voisi kuvitella. Siihen kun laittaa pari minuuttia aikaa, niin koira touhuaa sen kanssa helposti puolikin tuntia. Toki ensimmäisillä täyttökerroilla siihen menee aikaa, mutta kun oppii sen tietyn tekniikan (eli "valuttaa" käsistä muutaman nappulan kerrallaan ja samalla ravistaa Kongia, että nappulat valuu alas asti) niin täyttö sujuu aika sukkelaan.

Jostain kumman syystä Martta ei tykkää syödä täällä yksin ollessaan jos jätän sille ruuan juuri ennen kuin lähden jonnekin, niin samat ruuat ovat odottamassa kun palaan takaisin kotiin.

Yksin kotiin jäädessään Martta saa tekemiseksi vieressä näkyvän muovipullon. Idea siihen lähti kaverilta, joka sanoi käyttäneensä omalla koirallaan pentuna limsapulloja, joihin laittoi nameja sisälle. Nykyään nuo limsapullot ovat sen verran ohutta muovia, että ne on turhankin helppo järsiä rikki ja sitten saa pelätä suolitukosta. Kyseinen muovipullo on siis Ekströmsin tiivistemehupullo, joka on vielä hauskan mallinenkin, eli nappulat sieltä eivät lennä liian helposti ulos. Tuossa mehupullossa käytän Frolic-nappuloita, joita en kyllä ihan ruokana koiralleni syöttäisi, mutta tähän tarkoitukseen ne soveltuvat mainiosti. Martta siis pyörittelee pulloa etutassullaan ja sieltä sitten lentelee nappulat ulos.

Tämä pullosysteemi on muuten toiminut oikein hyvin - Martta ei ole tehnyt kotona tuhojaan yksin ollessaan, kun se on touhunnut pullon kanssa ja järsinyt luita... toki sohvatyynyjä on muutama aina silloin tällöin lattialla ja luukin löytyy joskus sohvalta, vaikka sinne on pääsy kielletty ;)



Lopuksi vielä "virallinen" video Kong Genius leluista: