Sienikoira?

Kävimme keskiviikkona sienimetsällä Klaukkalan suunnalla. Martasta ei siellä hirveästi ollut apua - se ei ymmärtänyt, että olisi pitänyt kanttarelleja etsiä. Paljon hauskempaa oli etsiä keppejä ja viedä niitä kanssa sienestäjille - ja talloa samalla mahdollisimman paljon sieniä ennen kuin ne saatiin kerättyä ;)
Kanttiksia ja muitakin sieniä kyllä löytyi, mutta ne löytyi vain sienestystä pidempään harrastaneen avustuksella. Saimme muutaman tuoreen kanttiksen mukaan, jotta voimme jatkaa Martan kanssa treenaamista.
Sienireissua edeltävänä iltana Martta etsi sienipurkkeja ympäri asuntoa innoissaan häntä heiluen ja löysikin ne. Valitettavasti ulkona ei vielä ihan keskittyminen riitä, mutta ehkä Martta vielä joskus oppii! Tai sitten voisimme kokeilla vaihteeksi jotain muuta hajun tunnistusta.

Tänä viikonloppuna olisi ollut kiva mennä vaikka Rajasaaren koirapuistoon, kun on ollut niin mukavat kelit. Taitaa vaan meidän osalta olla koirapuistot nyt joksikin aikaa pois laskuista. Martalla alkoi nimittäin jälleen juoksut. Olin ehtinyt jo huolestua, kun Martalle ei oikein ruoka maistunut ja muutenkin se käyttäytyi aika apaattisesti, mutta onneksi käytökselle löytyi ihan luonnollinen syy.

Missähän vaiheessa sijoituskoiran omistaja saa ruveta jännittämään? :D Martan juoksuväli on ollut melko säännöllinen ja nyt on siis suurinpiirtein tiedossa, koska Martalla teetetään pennut! Onneksi Martta ei lähde kauas pennutuksen ajaksi, joten päästään myös itse osallistumaan pentujen hoitoon ja seuraamaan niiden kasvua ja kehitystä :)

Zweitze

Toivottavasti päästäisiin tässä syksyn aikana seuraamaan myös kanivauvojen kasvua ja kehitystä! Kävimme Hilman kanssa tänään vierailulla Zweitze pojan luona. Zweitze on väriltään ruskeasiamsoopeli ja hän on oikein komea poika :) Sattuneista syistä minulla ei ole kovin suuret odotukset Hilman poikimisen suhteen, mutta ehkä edes Aliisa kanssa tärppäisi. Näillä näkymin Aliisa on lähdössä ensi viikonloppuna Turkuun vierailemaan Wilin luona. Wili ei ole valitettavasti vielä päässyt muuttamaan takaisin kotiin tälle suunnalle eikä pääsekään vielä hetkeen. Siksi ajattelimme, että paras ratkaisu on, että Aliisa lähtee Wilin omistajan mukana käymään Wilin luona.
Parhaimmassa tapauksessa meillä siis olisi kaksi poikuetta samaan aikaan, mutta... kunhan nyt edes yksi tulisi!  Ei siis auta kuin vaan odottaa ja toivoa parasta. Jos jompi kumpi tytöistä ei tule tiineeksi niin samalla selviää johtuiko Hilman tiinehtymättömyys siitä itsestään vaiko Wilistä. Itse veikkaisin, että se johtuu Hilmasta. Mutta jos kumpikaan ei tule tiineeksi, niin sitten täytyy varmaan yrittää vielä kerran samoilla pareilla uudestaan.