Pientä edistystä on jo havaittavissa. Aliisa ei juokse heti nurkkaan jos aukaisen häkin oven. Monesti se tulee lähemmäksi luukkua uteliaana korvat höröllä, että mitäs herkkuja tällä kertaa olisi tarjolla! Ruuat kädestä maistuvat hieman vaihtelevalla menestyksellä. Pellettiä tai pähkinää ei aina uskalla käydä nappaamassa kädestä. Porkkanaa tai leipää on helpompi syödä, kun sitä voi alkaa järsimään kauempana kädestä. Monesti Aliisa rouskuttaa niitä kaikessa rauhassa kunnes yhtäkkiä jähmettyy kuin muistaen, että tuossa on tuo käsi ja sitten juoksee kauemmas! Pienen suostuttelun jälkeen hän saattaa palata takaisin jatkamaan syömistä. Sen verran olen oppinut, että ruokaa ei kannata väkisin viedä sen nenän eteen tai voi saada hampaista tai kynsistä! Olen myös kokeillut silittää Aliisaa samalla, kun hän syö kädestä, mutta se on vielä selvästikin liian pelottavaa.
Etenemme siis hitaasti, mutta eiköhän siitä vielä kani saada ;)

Monille kanin omistajille etikka taitaa olla tuttu "pesuaine". Itselläni tuo tehokas mutta eläinystävällinen "pesuaine" pääsi välissä unohtumaan... tai sitten en vaan halunnut haistella sitä vahvaa hajua pitkään aikaan ;)

Otin kuvat vessalaatikosta ennen ja jälkeen etikka käsittelyn. Ennen siinä oli melko pinttynyttä kanin pissaa, joka ei vedellä lähtenyt. Kaadoin vessalaatikon pohjalle aika reippaasti etikkaa ja annoin sen vaikuttaa hetken ennen kuin aloin hinkkaamaan likaa pesusienellä (huom! kumihanskat käteen). Etikkaa voi toki kokeilla laimentaa vedellä, mutta itse en koe sitä tarpeelliseksi. Lopuksi huuhtelin vessalaatikon vedellä. Kannattaa myös antaa vessalaatikon hetken tuulettua etikan hajusta ennen kuin laittaa sen takaisin häkkiin.
Aika tehokkaasti lika irtosi, vai mitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti